Voisiko Ruotsi sittenkin olla hyvä malliesimerkki taksialan sääntelyn purkamiselle?

9.10.2015 Tutkimuspäällikkö Henrikki Oravainen

Taksiliikennettä koskevissa keskusteluissa nousee toisinaan esiin se, että Ruotsissa huijataan taksiasiakkaita ja että Ruotsi on epäonnistunut taksialan sääntelyn purkamisessa. Yksittäiset ääriesimerkit eivät kuitenkaan anna totuudenmukaista kokonaiskuvaa Ruotsin taksimarkkinoiden toimivuudesta. Ruotsin markkinatietojen valossa Ruotsi näyttäisi pikemminkin olevan hyvä esimerkki siitä, mitä sääntelyn purkamisella voidaan saavuttaa.

Ruotsin Transportstyrelsenin tilaaman tutkimuksen mukaan vain 1 % kyselyyn vastanneista Ruotsin taksiasiakkaista piti matkan hintaa niin korkeana, että epäili tulleensa huijatuksi. Sen sijaan valtaosa, 74 % kyselyyn vastanneista, piti hintatasoa kohtuullisena. Lisäksi kuluttajatyytyväisyysmittauksissa taksiala on saanut keskimääräistä parempia arvosanoja koko Ruotsin liikennealaan verrattuna.

Ruotsin taksiasiakkaat pitävät hintatasoa kohtuullisena ja ovat tyytyväisiä palvelun tasoon.

VTI:n (Statens väg- och transportforskningsinstitut) sekä Svenska Taxiförbundetin selvitysten mukaan sääntelyn purkamisen jälkeen Ruotsissa taksien määrä on lisääntynyt merkittävästi, asiakkaiden odotusajat ovat lyhentyneet ja markkinoilla toimii erikokoisia yrityksiä erilaisilla liiketoimintamalleilla. Takseja on hyvin saatavilla haja-asutusalueillakin koko maan keskimäärään nähden. Läänikohtaisesti taksien määrä suhteessa asukaslukuun on sääntelyn purkamisen jälkeen kasvanut erityisesti tiheään asutuissa lääneissä, mutta vuoden 2013 tietojen mukaan monissa harvemmin asutuissa lääneissä on edelleen suhteellisesti enemmän takseja kuin tiheämmin asutuissa lääneissä.

Taksialan sääntely poistettiin Ruotsissa kokonaan vuonna 1990. Vuosien mittaan Ruotsissa on kuitenkin jouduttu lisäämään erityisesti palvelun laatuun liittyvää sääntelyä. Lisäksi vuonna 2015 on tullut voimaan laki, jonka mukaan kuljettajan tulee vahvistaa matkan hinta etukäteen, jos matkan kokonaishinta ylittää 500 kruunua (n. 56 euroa).

Vaikuttaa siltä, että Ruotsin kokemuksiin heijasteltuna Suomen taksiala olisi edelleen perusteltua pitää luvanvaraisena ja että ylihinnoittelun estämiseksi olisi hyvä säilyttää ainakin jossain määrin hinnoitteluun liittyvää sääntelyä. Näillä huolehdittaisiin laadusta, turvallisuudesta ja kuluttajansuojasta. Määräsääntelyn jatkamiselle ei sen sijaan näyttäisi olevan perusteita.

Määräsääntelyn poistamisella luotaisiin yrittäjyydelle parempia edellytyksiä. Määräsääntelyn poistamisen myötä alalle voisi syntyä uutta yritystoimintaa ja taksiyrittäjillä olisi mahdollisuus kasvattaa yrityksiään ja tarjota asiakkaille uusia palveluja. Laatu- ja hintasääntelynkin keventämistä voitaisiin harkita, kun jatkossa taksiyritykset voivat hyödyntää uusia tilausvälityssovelluksia, jotka antavat asiakkaille tietoa hinnoista ja vertaisarvioinnista.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) teki reilu vuosi sitten aloitteen Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) taksiliikennelain uudistamiseksi ja kilpailun lisäämiseksi taksimarkkinoilla. Samoihin aikoihin LVM käynnisti joukkoliikennettä koskevan uudistushankkeen, jossa osana oli taksialan sääntelyn uusiminen.

Lähteet

2 kommenttia artikkeliin ”Voisiko Ruotsi sittenkin olla hyvä malliesimerkki taksialan sääntelyn purkamiselle?

  1. Täh…!? Mitä muroja kirjoittaja on syönyt?

    Ruotsin villi ja vapaa taksiviidakko esimerkki…!? Kattia kanssa! Nyt kannattaisi tutustua FAKTOIHIN:

    A) Ruotsissa valtava harmaan talouden ongelma taksialalla
    B) Taksiala meni täysin sekaisin vapautuksen alussa vuosiksi ja on edelleen sekaisin – ei sinne muuten sääntelyä palautettaisi
    C) Suomessa on koko Pohjoismaiden tiheni taksiverkko – Ruotsissa ei todellakaan ole riittävästi takseja kaupunkie ulkopuolella
    D) Mikäli määräkiintiöistä hölmön tölväyksestä luovuttaisiin EI hintaa saisi säännellä – eihän parturin, sähkömiehen, hierojan tai esim. lukkosepänkään hintaa säännellä markkinapaikalla
    D) Määräsääntely ei estä uusia palveluita
    E) Kirjoitus on kaiken kaikkiaan puutteellinen ja harhaanjohtava – kannattaisi selvittää FAKTAT tarkkaan, varsinkin tutkijan roolia ajatellen

    Tykkää

    1. Kommentoija esittää hyviä huomioita kohdissa A) ja B). Näkisin, että näissäkin Ruotsi voi toimia hyvänä malliesimerkkinä. Ruotsissa uudistus aloitettiin kokonaisvaltaisella sääntelyn purkamisella ja sittemmin sääntelyä on lisätty. Kirjoituksessani ei kuitenkaan kannateta vastaavan toistamista, vaan Ruotsista saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää arvioitaessa sitä, miltä osin sääntelyä on perusteltua purkaa, muuttaa tai säilyttää.

      Varmuuden vuoksi tuotakoon vielä esille, että kirjoitukseni perustuu useisiin Ruotsin taksimarkkinoita koskeviin tutkimuksiin ja selvityksiin, kuten lähdeluettelosta ilmenee. Lisäksi kirjoitus perustuu tietoihin, joita virasto on saanut lukuisten taksialaa koskevien kilpailunrajoitusasioiden käsittelyssä jo 90-luvulta lähtien. Vakavimmat asiat ovat koskeneet taksiautoilijoiden tarjouskartelleja (http://www.finlex.fi/fi/oikeus/mao/2008/20080642) ja useissa tapauksissa on selvitetty välityskeskusten pyrkimyksiä haitata joidenkin taksiyrittäjien toimintaa tai sulkea yrittäjiä kokonaan pois markkinoilta. Toimenpidepyynnöt ovat kohdistuneet myös ongelmiin Kelan korvaamien kyytien välityksessä ja viimeaikaisissa yhteydenotoissa on tullut esille uusien tilausvälityssovellusten vaikeudet päästä markkinoille.

      KKV:n www-sivuilta löytyy yli 40 taksialaa koskevaa ratkaisua (http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/ratkaisut/haku/?q=taksi) ja aloite Kela-kyytien välityksestä (http://www.kkv.fi/ratkaisut-ja-julkaisut/aloitteet-lausunnot-ja-kannanotot/kilpailuvirasto/2011/10.1.2011-kilpailuviraston-aloite-sahkoisesta-suorakorvausjarjestelmasta/). Määräsääntelyn purkaminen toisi taksien tarjontaan joustavuutta ja siten toimivuutta kilpailuprosessiin, mikä osaltaan ratkaisisi näissä tapauksissa esiintyneitä ongelmia.

      Henrikki Oravainen

      Tykkää

Kommentointi on suljettu.